PiiMat Oy

Rakennusmateriaalin maahantuoja, joka on keskittynyt erikoistuotteisiin päätuoteryhminä betonilattiatuotteet, betonin korjaus- ja pinnoitusmateriaalit sekä pinnoitteet korkeaa hygieniaa vaativiin tiloihin.

korroosio

Kuitubetonin käyttäminen maatalousrakentamisessa

by

Maatalousrakentamisessa betonia käytetään useissa eri kohteissa – betonilattiat eri tiloissa, pihalaatat ja erilaiset hallien lattiat, siilojen pohjalaatat sekä pihatiet ja varastoalueet. Kuitubetoni on usein edullisin, nopein ja kestävin ratkaisu näihin kohteisiin. PiiMatin valikoimasta löytyvät ratkaisut myös maatalousrakentamiseen.

Kuitubetoni tarkoittaa betonimassaa, jossa on mukana kuituja. Yleisiä kuitutyyppejä on kolme: teräskuidut, makropolymeerikuidut ja mikropolymeerikuidut. Näillä on erilaiset toimintatavat ja käyttökohteet. Tärkein toiminta teräs- ja makropolymeerikuiduilla on betonirakenteen ”raudoittaminen”, jolloin raudoitusverkkoja tai terästankoja ei tarvita kuin mahdollisesti joidenkin detaljikohtien vahvistamiseen. Mikropolymeerikuitujen tärkein käyttökohde on ns. plastisen tilan halkeilun hallinta. Lue kuitubetonista ja kuitutuotteistamme lisää kotisivumme Tuotteet-osiosta: Kuitubetoni.

Maatalousrakentamisen kannalta kuitubetoni tuo merkittäviä etuja. Työ nopeutuu ja tulee edullisemmaksi, kun ei tarvita aikaa ja rahaa raudoituksen tilaamiseen, varastointiin ja asentamiseen. Itse valutyö on helpompaa, kun raudoitus ei häiritse sitä vaan valettavalla alueella voidaan liikkua vapaasti. Kuituja käyttäen ei myöskään tarvitse varautua ylimääräiseen betonilaatan paksuuteen korroosioriskin välttämiseksi. Raudoitus vaatisi ns. suojabetonikerroksen päälleen mutta kuitujen osalta tällaiseen ei ole tarvetta.

Myös kuitubetoni vaatii suunnittelua. PiiMatin / FCS:n kuiduilla voimme laatia viralliset, dokumentoidut kuitumitoitukset, jotka täyttävät Eurokoodien vaatimukset. Kaikilla kuiduillamme on vaadittava CE-sertifikaatti ja siihen liittyvä suoritustasoilmoitus (DoP) – nämä löydätte kotisivumme Tiedostopankista. FCS:n kuidut ovat erittäin tehokkaita ja tarvittava annostelumäärä on käytännössä aina pienempi kuin kilpailevilla tuotteilla. Esimerkiksi makrokuitubetoni Nexus85 onnistuu useimmissa kohteissa 2,5 kg/m3 annostuksella ja teräskuitubetoni Zenith60 jopa 10 kg/m3 annostuksella. Ei siis kannata vertailla kuidun kilohintoja vaan kuitubetonin m3-hintoja betonimassaa tilattaessa.

Mikropolymeerikuituja käytettään plastisen tilan halkeilun hallintaan. Niitä voidaan käyttää yhdessä makrokuitujen kanssa tai jopa teräskuitujen tai normaalin raudoituksen kanssa. Paitsi, että ne vähentävät alkavaan halkeilua, tekevät ne myös pinnasta tiiviimmän sekä paremmin iskuja ja kulutusta kestävän ja vähentävät massan erottumista, mikä tekee koko rakenteesta homogeenisemmän.

Maatalouden kohteissa on yleensä merkittäviä rasituksia joko mekaanisesti (kulutus tilassa käytettävistä ajoneuvoista ja muista laitteista) tai kemiallisesti (tilassa käytettävät aineet tai eläinten jätökset). Tästä syystä betonilattia / betonilaatta tulee suojata oli sitten kyseessä raudoitettu tai kuitubetoni. Tosin, kuten edellä on mainittu, ”raudoituksen” korroosioriskin vuoksi kuitubetoni ei vaadi suojausta.

PiiMatin valikoimasta löytyvät tuotteet niin mekaanista kulutusta vastaan (sirotteet ja kovabetonit) kuin pinnan kemikaalienkestoa parantamaan (betonilattian suoja-aineet) – annamme mielellämme tietoa näistä tuotteista.

Raudoitusterästen korroosio

by

DI Martti Matsinen, PiiMat Oy

Yksi merkittävä betonirakenteiden vauriotyyppi on raudoitusterästen korroosio. Teräs laajenee ruostuessaan ja tämä laajeneminen aiheuttaa betonirakenteeseen niin suuren paineen/jännityksen, että betoni murtuu. Korroosioriskin pienentämiseen ja sitä kautta rakenteen vaurioitumisen estämiseen on käytettävissä useita keinoja, joita tässä postauksessa lyhyesti käsittelen.

Suunnittelu- ja toteutusvaiheessa käytettävä keino on toteuttaa rakenteet niin, että teräksien päällä on riittävä suojabetonikerros (ks. by66 Betoninormit, luku 2.4). Betoni on alkalinen materiaali ja tämä alkalisuus suojaa teräksiä ruostumiselta. Betoni kuitenkin karbonatisoituu eli ilman hiilidioksidi reagoi veden ja sementtikiven kanssa, jolloin betonin alkalisuus vähenee. Tämä reaktio etenee eri nopeudella olosuhteista riippuen ja Betoninormit määritteleekin vaadittavan betonipeitteen paksuuden odotettujen rasitusten ja suunnitellun käyttöiän mukaan.

KARBONATISOITUMINEN

Kuvissa harmaa alue on ”hyvää” betonia, vihreä alue karbonatisoitunutta betonia ja ruskeat alueet ruostetta

Kun karbonatisoituminen on edennyt raudoitukseen asti, alkaa teräs ruostua. Mitä nopeammin tämä ongelma havaitaan ja korjataan, sitä pidempi on rakenteen kestoikä. Karbonatisoitumista voidaan hidastaa erityyppisillä pinnoitteilla. Pinnoitteilla on kuitenkin om tyypillinen kestoikänsä, joten varsinkin vaativissa rakenteissa tulee varautua pinnoitteen uusimiseen säännöllisin väliajoin. Pinnoitetta valittaessa onkin syytä valmistajalta tarkistaa, että se estää tai hidastaa karbonatisoitumista ja samalla kysyä kuinka pinnoitus korjataan/uusitaan kestoikänsä loppupäässä.

Suojabetonikerros ohenee karbonatisoitumisen vaikutuksesta mutta se voi heikentyä myös muista syistä. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi työvirheet joko betonivalutöissä tai raudoituksen asentamisesssa.

Pysäköintihalleissa taas tyypillinen ongelma on nastarenkaiden aiheuttama kuluminen, mistä johtuen raudoitusteräkset saattavat olla hyvinkin lähellä pintaa. Usein tämä ongelma tulee esille saumojen vieressä, joissa betonilattiaan kohdistuu suurempi rasitus ja kuluminen on voimakkaampaa. Tällöin autojen mukana kulkeutuva vesi ja mahdolliset sulatussuolojen kloridit kiiihdyttävät raudoitusterästen ruostumista.

KUITUBETONIT

Kuitubetonia käyttäen ei ole vastaavaa betonirakenteen vaurioitumisriskiä kuin raudoitusteräksiä käyttäen. Tähän on kaksi merkittävää syytä: ensinnäkin kuituraudoitus ei ole jatkuvaa eli yhden kuidun ruostuessa ruostuminen ei etene pidemmälle; toisaalta kuidut ovat niin ohuita, että niiden ruostuessa ja laajentuessa syntyvä jännitys on niin pieni, ettei se riitä murtamaan betonia. Oma lukunsa ovat vielä makropolymeerikuidut, jotka eivät ruostu – niiden käyttö onkin merkittävästi lisääntynyt parkkihallikohteissa ja erityisesti ulkobetonirakenteissa.

Kuitubetonia käyttäen voidaan rakenteet useimmiten toteuttaa ohuempina kuin normaaliraudoituksella – ei tarvitse huomioida suojabetonipaksuuksia. Näin kuitubetonin käyttäminen säästää kustannuksia (ja aikaa) rakennusvaiheessa ja myös käyttöaikana rakenteen pidemmän eliniän ja vähäisemmän korjaustarpeen ansiosta.

BETONIKORJAUKSET

Kun vaurioita päätetään korjata, voidaan tilannetta parantaa oikeilla tuotevalinnoilla. Ruostunut raudoitus tulee paljastaa esiin puhtaaseen teräkseen asti ja sen jälkeen suojata korroosiosuojalaastilla (FCR841). Varsinaiset betonikorjaukset tehdään teknisillä Flexcrete-korjauslaasteilla, jotka antavat erittäin tehokkaan suojan betonirakenteelle estäen veden, kloridien ja kemikaalien tunkeutumista alustaan ja lisäksi pienentää karbonatisoitumisriskiä. Tämän jälkeen korjattu kohta on itse asiassa parempi ja pitkäikäisempi kuin alkuperäinen rakenne.

SUOJAAVA PINTAKERROS

Mikäli tilanne ei ole hälyttävä mutta tiedetään raudoitusterästen olevan lähellä pintaa ja vaarassa ruostua, voidaan tilanne vielä pelastaa levittämällä pintaan suojaava kerros. Sementtipohjainen FCR851 pinnoite antaa jo 2 mm paksuudella erittäin tehokkaan suojan sekä betonille että raudoitusteräksille vaurioitumista vastaan.

Samalla saadaan korjattua mahdolliset valuvirheet ja koko betonipinnasta paremmin rakennetta suojaava.

Yhteenvetona raudoitusterästen ruostumisen aiheuttamia betonivaurioita vastaa tai jo syntyneiden vaurioiden korjaamiseen on siis kolme keinoa:

  • Suunnittele ja toteuta rakenne niin, että suojabetonipaksuus on riittävä. Mikäli se jostain syystä on jäänyt liian ohueksi, varmista riittävä suoja pinnoituksella, joka estää veden ja kloridien tunkeutumista rakenteeseen ja vähentää karbonatisoitusmisriskiä
  • Käytä kuitubetonia
  • Käytä korjaamisessa tuotteita, jotka estävät veden ja kloridien tunkeutuista alustaan ja vähentävät karbonatisoitumisriskiä