DI Martti Matsinen
Meiltä on usein kysytty kumpi kannattaa kohteeseen valita – kovabetonipintaus vai sirotepintaus. Olen vajaat 8 vuotta sitten kirjoittanut aiheesta tekstin, jonka päätin nyt hieman stilisoiden liittää myös PiiMatin blogisivulle.
Määritelmä
Kovabetonipintaus määritellään standardien DIN 18560-7 ja EN 13318 mukaisesti kovan kulutuksen sementtipohjaiseksi tasoitteeksi, joka sisältää kovia runkoaineksia ja parantaa lattiapinnan kestävyyttä kulutusta vastaan.
Kuivasirotteet määritellään standardien DIN 18560-3 ja 4 mukaan tuotteiksi, jotka parantavat betonipinnan laatua sekä lisäävät sen kulutuskestävyyttä.
Levitystavat
Kovabetonipintaus levitetään joko tuoretta-tuoreelle tai kovettuneelle betonille. Materiaali toimitetaan kuivatuotteena säkeissä tai suursäkeissä, työmaalla lisätään vesi ja massa siirretään valukohteeseen joko astioissa/kottikärryillä tai pumppaamalla. Sekoitus voi tapahtua myös siilossa, josta se pumpataan valukohteeseen.
Kuivasirote levitetään tuoreen betonimassan pintaan, josta se ottaa reaktiossaan tarvitsemansa veden. Levitys tapahtuu käsin, kolalla tai ko. tarkoitukseen kehitetyllä levittimellä. Levittimellä levitys voidaan tehdä tuoreelle massalle ja näin parhaiten varmistetaan riittävä vesimäärä. Muilla menetelmillä tulee olla tarkkana sirotteen levittämisen oikeasta ajoituksesta.
Kerrospaksuudet ja menekit
Kovabetonipintaukselta vaadittava kerrospaksuus riippuu kovabetonityypin runkoaineksesta sekä kulutusrasitusluokasta. PiiMat Oy:n tuotevalikoimasta löytyy kovabetonimateriaali kaikkiin DIN-luokkiin (A, M ja KS). Materiaalimenekit ja kerrospaksuudet riippuvat kovabetonituotteesta. Metallisia runkoaineita sisältävillä kovabetoneilla voidaan tehdä ohuempia pintauksia mutta toisaalta tuotteet ovat painavampia ja materiaalimenekki voi sitä kautta olla suurempi. Tyypilliset paksuudet ovat tuoretta-tuoreelle menetelmällä n. 10-15 mm ja kovettuneelle betonille n. 12-18 mm.
Kuivasirotteiden menekki on sirotetyypistä ja kulutusrasitusluokasta riippuen 3…8 kg/m2. Sirotteiden osalta ei tarkkaa kerrospaksuutta voi määritellä, sillä se sekoittuu aina alusbetoniin.
Kulutuskestävyysluokka (Böhme)
PiiMat Oy:n kovabetonituotteiden kulutuskestävyysluokat Böhme-testin mukaan ovat runkoaineksesta riippuen A1,5…A5 (pienin arvo on paras).
Kuivasirotteidemme kulutuskestävyysluokat Böhme-testin mukaan ovat runkoaineksesta riippuen A1,5…A8. Sirotteiden osalta on huomattava, että kulutuskestävyysarvot koskevat itse sirotemateriaalia. Kun sirote levitetään tuoreelle betonille, sekoittuu siihen aina alusbetonia eli lattian kulutuskestävyysluokkaa ei näin voida päätellä. Se kuitenkin tiedetään, että kuivasirotelattia oikein tehtynä ja jälkihoidettuna on aina kulutuskestävyydeltään parempi kuin alusbetoni.
Kuivasirotteiden osalta Böhme-arvojen suurin merkitys on eri sirotteiden vertailussa ja sirotteen valinnassa kohteen vaatimusten pohjalta.
Värisävyt
Aluksi on todettava, ettei sementtipohjaisilla tuotteilla saa tasavärisiä lattioita, sillä väriin vaikuttaa moni muukin asia kuin vain massassa olevat väripigmentit; esim. kosteusolosuhteet ja massan vesimäärä, hierrot, jälkihoito, massan raaka-aineiden (sementti, runkoaines) luonnolliset värivaihtelut.
Kovabetonipintauksen osalta tilanne on kuitenkin parempi, sillä koko pintaus on samaa sävyä eikä alusmassa pääse värisävyyn vaikuttamaan. Kuivasirotteiden osalta hiertojen yhteydessä väkisinkin alusbetoni pyrkii sekoittumaan sirotteeseen. Siksi yleinen suositus on, että värillisiä sirotteitta käytettäessä tulee sirotemäärän olla 1-2 kg/m2 suurempi kuin sementin harmaalla sirotteella.
Kestoikä
Yleisimpiä kysymyksiä kovabetonipintauksen ja sirotteiden osalta on niiden kestoikä. Tähän ei voi antaa selvää vastausta, sillä se riippuu täysin valitusta raaka-ainetyypistä, kulutusrasituksen luonteesta ja myös työsuorituksen ja jälkihoidon laadusta. Yleisesti on arvioitu, että vastaavan raaka-aineluokan kovabetonipintaus kestää jopa 5-10 kertaa kauemmin kuin sirotepintaus. Varovaisemman arvion mukaan normaali betoni kestää esim. parkkihallikohteissa noin 5-10 vuotta, sirotepintaus noin 10-20 vuotta ja kovabetonipintaus jopa 20-40 vuotta. Tässäkin on huomattava, että ankarammin rasitetuissa kohdissa kuten tiukat käännökset, rampit ja esim. maksulaitteen tai oviaukon kohdalla olevat kiihdytys-/jarrutusalueet joutuvat huomattavasti kovemmalle rasitukselle kuin suorat käytävät halleissa. Usein niihin suositellaankin paremman kulutuskestävyysluokan kovabetonia tai sirotetta.
Lattian suoruus / tasaisuus
Sirotepintaus ei vaikuta lattian suoruuteen, kun työ tehdään huolella.
Kovabetonipintausta käyttäen lattia voidaan valaa kaksikerrosmenetelmällä, jolloin voidaan päästä jopa Ao-luokan suoruuteen.
Iskunkestävyys
Teollisuuskohteissa lattiaan saattaa kohdistua voimakkaita iskuja. Tällaisissa kohteissa kovabetonipintaus on erinomainen valinta, sillä sen luja pinta kestää koviakin iskuja valitusta runkoainetyypistä riippuen. Sen sijaan sirotepintausten iskunkestävyyteen suuri merkitys on alusbetonin laadulla, vaikka sirote jonkin verran iskunkestävyyttä parantaakin.
Lattian tiiveys
Saksalaisen DafStB-ohjeen mukaan jo 10 mm paksu kovabetonipintaus luokitellaan tiiviiksi nesteiden tunkeutumista vastaan. Sirotelattioiden osalta tällaista arvoa ei voi antaa. Sirotepintauksella lattia on kuitenkin jonkin verran tiiviimpi kuin pelkkä perusbetoni ja sitä voidaan vielä tiivistää esim. silikaattikäsittelyllä.
Jäänsulatusaineiden kestävyys
Saksalaisen CDF-testin mukaan 10 mm kovabetonipintaus suojaa alusbetonia jäänsulatusaineiden rasituksilta. Kuten nesteitä vastaan, myöskään jäänsulatusaineita vastaan ei sirotelattioille voida antaa vastaavaa arvoa mutta tilannetta voidaan parantaa silikaattikäsittelyllä.
Käyttö hygieniaa vaativissa tiloissa
Sekä kovabetonipintauksia että sirotepintauksia voidaan turvallisesti käyttää hygieniaa vaativissa tiloissa, kuten elintarvike- ja juomateollisuudessa.
Yhteenvetona kuva alla
