Varastojen ja terminaalien betonilattiat on aihe, josta meille on viime aikoina tullut erittäin paljon kyselyjä – viimeksi FinnBuild-messujen yhteydessä käydyissä keskusteluissa. Niinpä päätimme tähän blogipostaukseen koostaa omia vinkkejämme kovan kulutuksen betonilattioiden suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon.
Kirjoittajana DI Martti Matsinen
Betonilattian mitoitus
Betonilattian paksuus ja raudoitus (oli sitten kyseessä perinteinen tanko-/verkkoraudoitus tai kuituraudoitus) suunnitellaan annettujen kuormitusten pohjalta. Tärkein tekijä onkin, että kuormitukset on oikein annettu. Valitettavan usein kuormituksena annetaan vain tasainen kuorma. Tasainen kuorma määrittelee mitoituksen erittäin harvoissa tapauksissa – lähinnä silloin, kun pohjamaa on heikkoa tai kun kyseessä on paalulaatta ja piste- tai pyöräkuormat ovat pieniä.
Terminaaleissa, varsinkin korkeavarastoissa, mitoituksen määrittelee useimmiten hyllyn jalkakuorma. Jalkakuorman osalta on tärkeää tietää myös jalkojen välimatka ja siksi hyllykaavio olisi hyvä olla tiedossa jo mitoitusvaiheessa. Selät vastakkain olevat hyllyt ovat mitoituksen kannalta kriittisimmät. Alla on Betonilattiaohjeet 2018 (by45/BLY7) taulukko, josta selkeästi näkee kuinka suuri merkitys mitoituksen kannalta kuormiin on hyllyjen korkeudella, lavakoolla ja erityisesti selät vastakkain olevilla hyllyillä.
Toinen mitoituksen kannalta tärkeä asia on pyöräkuorman dynaaminen kerroin. Trukki on yleisin tavaroiden liikutteluväline varastoissa ja terminaaleissa. Trukin pyöräkuorma tulee kertoa dynaamisella kertoimella 1,4 lattiaa mitoitettaessa. Mikäli trukissa on kovat pyörät, on dynaaminen kerroin 2,0. Tällä on suuri merkitys lattian mitoitukseen ja siksi myös trukkityypin olisi hyvä olla tiedossa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Vaikka itse trukki ei suunnitteluvaiheessa vielä ole valittu, niin varmaankin tiedetään millaisia kuormia trukin tulee pystyä nostamaan. Tämän tiedon pohjalta voidaan alla olevasta taulukosta määritellä trukkityyppi, jonka pohjalta lattia mitoitetaan – dynaaminen kerroin huomioiden.
Muutkin kuormitustyypit / kuormitukset tulee huomioida mitoituksessa normaaliin tapaan, mutta edellä mainitut kaksi kuormitustyppiä ovat sellaisia, joissa useimmin tehdään virheitä, jollei niitä huomioida ajoissa. Mikäli kuormat eivät ole tiedossa, voidaan alustavassa mitoituksessa käyttää tyypillisiä kuormia alla olevan taulukon mukaisesti – nekin pitää sitten lopullisessa mitoituksessa tarkistaa.
Liikuntasaumat
Liikuntasaumojen sijoituksen suunnittelu on tärkeä osa koko betonilattian suunnittelua. Siinä on huomioitava liikuntasaumaväli betonin kutistumien ja halkeilun kannalta, saumojen rajaaman alueen muotoilu (sivusuhde maksimissaan 1,5) ja myös betonitoimittajan ja valutekniikan mahdollisesti aiheuttamat rajoituksen alueen maksimikoolle.
Liikuntasaumaraudoitteen valinnassa taas on huomioitava saumaan kohdistuvat rasitukset, sauman kuormansiirtokyky sekä mahdolliset muut toiminnan aiheuttamat vaatimukset saumaraudoitteelle.
Liikuntasaumaraudoitteen valinnasta olemme kirjoittaneet erillisen postauksen, joten tässä emme asiaan enempää puutu: Liikuntasaumaraudoitteiden valinta.
Betonilattian suoruus/tasaisuus
Betonilattian suoruus- ja tasaisuusvaatimukset ovat yleensä kriittisimmät korkeavarastoissa tai kohteissa, joissa liikutaan automaattilaitteistolla. Laaja-aluevalujen lisääntyessä on valutekniikassa paljolti siirrytty laserohjattujen levityskoneiden käyttöön. Tämä helpottaa suoran ja tasaisen valutuloksen toteutumista. On kuitenkin muistettava, että vaikka pinta valetaan suoraksi, voi lattia painua epätasaisesti. Niinpä myös alusrakenteen suunnitteluun tulee panosta vaativissa kohteissa.
Betonilattiaohjeessa on annettu ohjeet eri luokkien suoruus- ja tasaisuusvaatimuksille. Lattian suoruudesta puhutaan mittausvälin ollessa pidempi ja tasaisuudesta lyhyellä mittausvälillä (esim. trukkilinjoilla). Muutama asia on hyvä muistaa arvoja tarkistettaessa:
- Lähellä esteitä kuten pilarit, seinät, koneperustukset (alle 300 mm etäisyydelle), voidaan soveltaa yhtä luokkaa alhaisempia arvoja
- Mittaukset tulee tehdä valualueittain mahdollisimman pian valutyön jälkeen – joka tapauksessa ennen lattian kuormittamista
- Mittaustuloksista 95% tulee täyttää annetun luokan vaatimukset
Betonilattiaohjeen luvussa 7.6.3 on annettu ohjeita laatuvaatimusten toteuttamiseen. Ohjeen mukaan yli 150 mm paksussa, A-luokan betonilattiassa suositellaan erillisen pintaratkaisun käyttämistä vaatimuksen täyttämiseksi. Tämä voi olla ohuempi, tuoretta- tuoreelle valettava kovabetoni tai erillinen kovettuneelle pinnalle valettava pintabetoni tai ohuempi kovabetoniratkaisu. A0-luokan lattioissa suositellaan aina käytettäväksi tällaista kaksikerrosratkaisua.
Betonilattian kulutuskestävyys
Varasto- ja terminaalikohteissa betonilattian kulutuskestävyys on usein yksi tärkeimpiä laatuvaatimuksia. Hyvä kulutuskestävyys voidaan saavuttaa usealla eri tavalla. Onkin tärkeää suunnitteluvaiheessa selvittää millainen kulutus kohteen lattiaan on tulossa. Betonilattiaohjeen taulukossa on annettu suosituksia eri työmenetelmille kussakin kulutuskestävyysluokassa. Varasto- ja terminaalikohteissa suosittelen aina käyttämään vähintään luokkaa 2, mielellään jopa luokkaa 1, mikäli kulutus on erittäin kovaa.
Silikaattikäsittely on viime vuosien aikana lisääntynyt lopulliseksi lattiapinnaksi. Se tiivistää ja lujittaa pintaa mutta käsittely ei mene kuitenkaan kovin syvälle itse massaan. Siksi ohjetta laadittaessa on katsottu, ettei 1-luokan kulutuskestävyyden saavuttamiseksi riitä pelkkä silikaattikäsittely vaan lopullisessa pinnassa tulee käyttää joko kuivasirote- tai kovabetonipintausta. 2-luokassa silikaattikäsittely voi olla riittävä, mikäli betonilattia on muuten suunniteltu ja toteutettu huolella.
Kumpi sitten on parempi ratkaisu – kovabetoni vai kuivasirote. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että teknisesti kovabetoni on aina parempi ratkaisu mutta sirotepintaus taloudellisempi ja voi olla järkevä ratkaisu kulutusrasituksen ollessa kevyempi. Lisää vertailutietoa voitte lukea vanhemmasta postauksestamme: Kovabetoni vs. kuivasirote.
Betonilattian hoito ja ylläpito
Betonilattian pitkän elinkaaren kannalta hoito ja ylläpito korostuvat erityisesti näissä kovan kulutuksen lattioissa. Pienetkin vauriot lattiapinnassa lähtevät helposti leviämään trukkikuormituksen tai muiden rasitusten (iskut, laahaus) johdosta.
Ensimmäinen vaihe ylläpidossa on käsitellä pinta jo ennen sen käyttöönottoa oikealla tuotteella. Silikaattikäsittely, joko pelkkä lujituskäsittely tai yhdistetty lujitus- ja suojauskäsittely on erinomainen ratkaisu. Suojauskäsittelyyn on useita eri vaihtoehtoja kohteen rasituksen mukaan valittavissa. Kun näihin lujitus- ja suojauskäsittelyihin vielä yhdistetään säännöllinen puhtaanapito ja huolto sekä määrävälein toteutettava uusintakäsittely, pitenee betonilattian elinkaari merkittävästi. Lue lisää M1-luokan käsittelyistä kotisivultamme: Betonilattioiden hoitaminen.
Toinen pitkän eliniän kannalta tärkeä asia on mahdollisten vaurioiden nopea korjaaminen. Erityisesti tämä tulee esiin saumojen vieressä. Varsinkin kovapyörätrukkeja käytettäessä iskut betonilattiaan ovat kovimmat sauman vieressä. Tehokkaat saumaraudoitteet suojaavat hyvin myös betonia sauman vieressä. Mutta heti, kun sauman viereiseen betoniin tulee pienikin murtuma, lähtee vaurio leviämään trukin pyörien tai muu kulutuksen aiheuttamana.
Betonilattioiden elinkaareen liittyvistä asioista löytyy artikkeli myös Betoni-lehdestä.