PiiMat Oy

Rakennusmateriaalin maahantuoja, joka on keskittynyt erikoistuotteisiin päätuoteryhminä betonilattiatuotteet, betonin korjaus- ja pinnoitusmateriaalit sekä pinnoitteet korkeaa hygieniaa vaativiin tiloihin.

Blogi

Betonirakenteiden korjauslaastien valinnasta

by

Tämä blogitesti on muokattu ja täydennetty PiiMatin postauksesta FinnBuild 2024:n Betonipuisto-sivustolta. Tervetuloa osastollemme lokakuussa!

Betoni vaurioituu useista eri syistä ja nopeat vauriokorjaukset ovat tärkeitä betonirakenteen pitkän iän varmistamiseksi. Toinen tärkeä tekijä on oikeantyyppisen korjauslaastin valinta. Valintakriteerit vaihtelevat kohteen ja rakenteen asettamien vaatimusten pohjalta – tässä postauksessa on muutama vinkki korjauslaastin valintaan.

Betonirakenteen X-luokat

Betonirakenteille annetaan jo suunnitteluvaiheessa erilaisia vaatimuksia kohteeseen mahdollisesti kohdistuvien rasitusten mukaan – karbonatisoituminen (XC), kloridit (XD tai XS), jäätymis-sulamisrasitus (XF) tai kemiallinen rasitus (XA). Kun tällaisten vaatimusten alaisia betonirakenteita korjataan, tulee myös korjauslaastien täyttää vastaavat vaatimukset – ei voida korjata rakennetta tekemällä siitä alkuperäistä vaatimusta huonommin rasituksia kestäväksi!

PiiMatin teknisten korjauslaastien Flexcrete-tuotesarjasta löytyy kolme tuotetta, jotka täyttävät kaikkien em. luokkien vaatimukset (ks. taulukko alla): Fastfill, Monomix HD ja Monolevel SP. Muiden Flexcrete-tuotteiden osalta tulee aina varmistaa, että ne ovat kohteeseen soveltuvia.

Flexcrete-korjauslaastien-kestavyys-eri-rasitusluokissaLataa

Korjaustyön nopeusvaatimus

Usein betonivaurioiden korjaaminen on vain osa korjausrakentamista. Tällöin on tärkeää, etteivät betonikorjaukset hidasta projektin etenemistä. Korjauslaastin tulee mahdollisimman nopeasti kovettua ja kuivua, jotta muita töitä päästään jatkamaan. Nopeat korjauslaastit ovat tyypillisesti kalliimpia kuin perinteiset korjauslaastit, mutta kokonaisuuden ja projektin etenemisen kannalta ne ovat erittäin taloudellinen ratkaisu.

Flexcrete-tuotesarjan Fastfill sekä koko RapidSet®-tuotesarja ovat erittäin nopeasti kovettuvia korjauslaasteja – jopa tunnin kuluttua voidaan kohde ottaa käyttöön. RapidSet®-tuotteet myös kuivuvat pinnoituskelpoisiksi erittäin nopeasti johtuen niissä käytettävän sementin erikoisominaisuudesta käyttää sekoitusvesi täydellisesti, jolloin rakenteeseen ei jää pinnoitustyötä estävää kosteutta.

Raudoituksen korroosio

Yksi betonirakenteille merkittäviä vaurioita aiheuttava tekijä on raudoituksen ruostuminen ja ruostumisessa laajenevan teräksen aiheuttama betonin murtuminen. Korjaustyössä tulee siis aina varmistaa, ettei korjattavalle alueelle jää edelleen ruostuvaa terästä. Flexcrete-tuotesarjaan kuuluu korroosioinhibiittoria sisältävä raudoituksen korroosiosuoja-aine FCR841, jolla teräkset tulee käsitellä ennen betonikorjauksia. Lisäksi Flexcrete-tuotesarjan korjauslaastit estävät tehokkaasti nesteiden ja kloridien tunkeutumista rakenteeseen ja näin edelleen vähentävät raudoituksen ruostumisriskiä.

Toinen esimerkki raudoituksen ruostumisesta on liian lähellä betonipintaa oleva raudoitus. Tällaisia tilanteita voi tulla eteen elementtirakentamisessa ja pystyvaluissa jo ennen betonin murtumista (huomataan paikallisista pienistä vaurioista). Flexcrete-tuotesarjan sementtipolymeeripinnoite FCR851 antaa jo 2 mm kerrospaksuudella erittäin tehokkaan suojan karbonatisoitumisen, kloridien ja nesteiden aiheuttamaa ruostumista vastaan – 2 mm vastaa rasituksesta riippuen useiden satojen mm paksuista suojabetonikerrosta!

Betonikorjaustyön eteneminen

Vaikka erikoiskorjauslaastit ovat perinteisiä sementtikorjauslaasteja kalliimpia, muodostavat ne käytännössä melko pienen osan koko betonikorjauksen kustannuksista. Sen sijaan materiaalien hyvä työstettävyys ja jo edellä esitetty nopea kovettuminen ja kuivuminen säästävät merkittävästi kokonaiskustannuksissa.

Flexcrete-sarjan tuotteet ovat tiksotrooppisia ja ne voidaan tuotteesta riippuen levittää myös pystypinnalle ja pään yläpuolelle jopa 60…100 mm paksuina kerroksina. Myös RapidSet®-sarjan tuotteet voidaan levittää paksuina kerroksina, tuotteesta riippuen ”0”…600 mm. Niiden etuna on lisäksi, etteivät ne vaadi erillistä tartuntalaastia ja jälkihoidoksi riittää, että korjattava alue pidetään märkänä noin tunnin ajan korjauksesta.

Lue tuotteista lisää kotisivultamme: Korjauslaastit

Kovan kulutuksen betonilattiat – runkoaines tärkeässä osassa

by

Kovan kulutuksen betonilattiat toteutetaan yleensä joko sirote- tai kovabetonipinnalla. Pintauksen valinnassa tärkeää on valita materiaalin runkoaines suhteessa kulutuskestävyysvaatimuksiin.

Runkoaineksina käytetään useita eri materiaaleja. Huom! Alla mainitut raaka-aineet ja niiden kulutuskestävyysluokat ovat yleisiä arvioita ja saattavat vaihdella eri tuotteiden osalla. Arvot liittyvät sekä kuivasirotteisiin että eri kovabetonityyppeihin. Tämä artikkelin lopussa on yleistä tietoa PiiMatin Neodur-sirotteista ja -kovabetoneista, josta saatte apua tuotevalintaan.

  • Perusmateriaalina on yleensä kvartsi. Kvartsia sisältävät tuotteet kuuluvat useimmiten kulutuskestävyysluokkaan A9. Se riittää hyvin keskikovaan kulutukseen, kuten normaalin asuin- tai toimistorakentemisen pysäköintihallit ja kevyt teollisuus, jossa lattiaan ei kohdistu raskaiden kovapyörätrukkien jatkuva liikenne eikä muuta raskasta rasitusta.
  • Kovempaan kulutukseen käytettävissä tuotteissa käytetään kvartsin lisäksi korundia. Korundin Mohs-arvo on 9 eli jo lähellä timantin kovuus. Korundia sisältävillä tuotteilla päästään helposti kulutuskestävyysluokkaan A6 tai jopa parempiin arvoihin. A6-luokka riittää jo useimpiin teollisuuskohteisin. A6-vaatimus onkin yleisin kovan kulutuksen lattioilla.
  • Lisää lujuutta saadaan käyttämällä osana runkoaineksesta piikarpidia, jonka Mohs-arvo on 9,2-9,3. Yhdistämällä em. runkoaineksia oikeassa suhteessa päästään A3 ja jopa A1,5 kulutuskestäyysluokkiin. Nämä riittävät jo kovimpaankin kulutukseen – useimmiten silloin tuotetyyppinä on kovabetoni, jotta kulutuspinta olisi paksumpi kuin sirotekerros.
  • Omana ryhmänään ovat tuotteet, jotka sisältävät metallisia runkoaineksia. Niiden tyypillisiä käyttökohteita ovat raskaan kaluston, jopa telaketjuilla varustettujen, hallit sekä erilaiset varasto- ja teollisuustilat, joissa tavaroita liikutellaan esim. kuormaajalla. Myös teollisuus, jossa lattiaan kohdistuu laahausrasitusta tai lattialla käsitellään raskaita (metalli)esineitä ja niistä kohdistuu lattiaan kovia iskuja.
KORODUR-metalliset-runkoaineksetLataa

Alla olevissa yhteenvedoissa on annettu yleisiä ohjeita Neodur-kuivasirotteista ja -kovabetoneista, niiden valinnasta, työtekniikoista, suojaamisesta ja ylläpidosta.

Neodur-kovabetonit-yleisia-ohjeita-ja-suosituksia-2Lataa
Neodur-kuivasirotteet-yleisia-ohjeita-ja-suosituksiaLataa

50 vuotta betonimiehenä

by

DI Martti Matsinen

Oy Rudus Ab:n pääkonttori sijaitsi 1970-luvulla Helsingin Ruoholahdessa. Konttorin lisäksi alueella oli valmisbetonitehdas sekä satama, johon tuotiin hiekkaa ja sementtiä. 3.6.1974 pääovesta sisään astui ensimmäisen vuosikurssin teekkari Martti Matsinen ensimmäiseen opiskeluajan kesätyöpaikkaansa, betonitilauskeskukseen. Tästä alkoi jo 50 vuotta kestänyt urani betonimiehenä.

Etappi 1 – Rudus

Ruduksen betonitilauskeskuksessa kesä meni mukavasti. Eri valmisbetonilaadut tuli opittua hyvin. Mielenkiintoisena knoppina todettakoon, että tuolloin lattiabetonit myytiin sementtimäärän mukaan, ei lujuusluokittain. Suurempi yllätys oli, kun alkukeväästä 1975 tilauskeskuksesta soitettiin minulle ja todettiin, että ”kai sinä taas kesällä tulet meille” – olin ehkä hoitanut tehtäväni hyvin. Sanoin, että valitettavasti harjoittelupisteitä saadakseni en voi olla vain konttorihommissa vaan tarvitsen myös työmaaharjoittelua. No, pari päivää myöhemmin Ruduksen valupalvelusta soitettiin, että kaipaat kuulemma työmaalle – sopisiko valumiehen ja työnjohtajan paikka betonivaluhommissa. Tästä eteenpäin olinkin Ruduksella töissä eri tehtävissä vuoteen 1978 asti – myös talvisin olin eri osastoilla lomittajana hankkimassa opiskelurahaa – mm. autokuskina ja vaakamiehenä. Kirjoittelin myös joitain tekstejä valmisbetonista (jotka yleensä julkaistiin jonkun toisen nimellä eli olin ns. haamukirjoittaja).

Pasilan virastotalotyömaa oli Ruduksen valupalvelun iso kohde, jossa valettiin lähes päivittäin. Kuvassa taustalla farkkutakissa työnjohtoa opiskeleva teekkarinuorukainen (ilman kypärää!)

Diplomityöni tein Rudukselle kuljetusten vaikutuksesta betonin lujuuteen. Sillanrakennuksen professori Heimo Paavola sanoi, että aihe sopii minulle erinomaisesti, mutta hän ei tunne betonia niin hyvin kuin huoneenrakennustekniikka, joten työn valvoi DI Kari Paasikallio.

Etappi 2 – TVH

Koska pääaineeni oli sillanrakennus, päätin kesäksi 1979 hakea työpaikkaa TVH:sta. Etuna tässä oli se, että kaksi sillanrakennuksen assistenttia työskenteli TVH:ssa ja pystyin työn ohella käymään harjoitustöitäni heidän kanssaan läpi. Työpaikka löytyi insinöörioppilaana rakennusosaston sillanrakennustoimiston sillastojaostosta, jossa tehtäväni oli tarkistuslaskea betonisiltojen kantavuuksia painavien erikoiskuljetusten reiteillä. Tässä roolissa viihdyinkin koko opiskeluajan lopun eli syksyyn 1980. Pieni katkos insinöörioppilaan rooliin tuli, kun sain keväällä 1980 toimia 5 kuukautta vs. toimistoinsinöörinä erään vanhemman insinöörin muun työkomennuksen ajan.

TVH:lla pääsin betonin sijaan lapioimaan maata. Pitihän sitä välillä käydä vaakojen kanssa tarkistamassa, että erikoiskuljetuksen akselipainot eivät ylitä kuljetuslupahakemuksessa esitettyjä painoja. Pari kertaa jouduttiin kuormaa hieman siirrättämään, jotta saatiin painojakautuma kohdalleen.

Välietappi – SA Int

Kuulun siihen ryhmään, joka hoiti opiskelun ennen armeijaa. Lokakuussa 1980 kävin ensin Otaniemessä jättämässä paperit korkeakoululle ja jatkoin sieltä suoraan Korialle, Kymen Pioneeripataljoonaan. Ensimmäisellä lomalla kävin hakemassa DI todistuksen Otaniemestä. Korialla ja Haminassa minut koulutettiin pioneerikomppanian varapäälliköksi, jota tehtävä sain harjoitella parissa kertausharjoituksessa ja siirryin nostoväkeen (nykyiseltä nimeltään varareservi) reservin luutnanttina.

Etappi 3 – Aaro Kohonen Oy

Armeijakesänäni ei alan työpaikkoja ollut kovin monta tarjolla. Laadin kaksi hakemusta – toisen Aaro Kohonen Oy:lle teräsrakennesuunnittelijaksi ja toisen pieneen helsinkiläiseen insinööritoimistoon (valitettavasti nimi on unohtunut) rakennesuunnittelijaksi. No, niinhän siinä kävi, että Nupposen Timo Kohoselta soitti ja kertoi, että teräspuolen paikka piti täyttää nopeasti, mutta kiinnostaisiko minua betonirakennesuunnittelijan paikka, jossa voisin aloittaa heti armeijan jälkeen. Näin betonimiehen rooli jatkui ja aloitin Kohosella heti syyskuun alussa. Pikku anekdoottina kerrottakoon, että tuon toisen insinööritoimiston johtaja oli käynyt samana päivänä soittelemassa kotonani ovikelloa pyytääkseen minua töihin, mutta äitini kertoi hänelle, että olen jo töissä Kohosella.

Kohosella aloitin betonirakenteiden suunnittelijana Kostamus-projektissa Marttilan Penan ryhmässä ja myöhemmin jatkoin useissa muissa puunjalostusteollisuuden kohteessa. Runsaan parin vuoden kuluttua siirryin alakertaan Lambergin Raimon porukkaan dynaamisesti kuormitettuja koneperustuksia suunnittelemaan yhdessä Sarilon Jukan kanssa. Muodostimme silloin ns. dynamiikkaryhmän, sillä kävimme myös mittaamassa tärinöitä, jotta saimme lisäinfoa suunnitteluun.

Sivuetappi 1 – Luennoitsija

Kohosella sain hyvää alkutuntumaa luennoitsijatehtäviin. Kävin muutamassa koulutustilaisuudessa kertomassa koneperustusten suunnittelusta erityisesti puunjalostusteollisuuteen. Lisäksi Kohosella järjestettiin keskiviikkoaamuisin yhteinen aamukahvi-/koulutustilaisuus, jossa oli joskus ulkopuolisia antamassa tuoteinfoa (itsekin kävin myöhemmässä vaiheessa uraani pari kertaa) ja joskus oma väki kertoi ajankohtaisista asioista.

Luennointihommat lisääntyivät merkittävästi urani etenemisen myötä. Luennointitehtäviä on ollut kulloisenkin työnantajani edustajana, mutta myös ns. asiantuntijaluennoitsijana eri koulutustilaisuuksissa. Hienoa on ollut käydä kutsuttuna asiantuntijana luennoimassa eri yritysten omissa koulutustilaisuuksissa – joko paikan päällä tai verkon kautta. En kuitenkaan pidä itseäni hyvänä luennoitsijana – käyn asiat läpi ehkä turhan nopeasti ja pyrkinyt sitten vastaamaan kysymyksiin – toivottavasti info on mennyt perille.

Etappi 4 – Partek Betoniteollisuus

Vajaat viisi vuotta Kohosella oltuani ajattelin, että kaipaan jotain muuta kuin piirustuslaudan takana istumista. Niinpä hain kahta työpaikkaa – toinen metallipuolelle Muotolevy Oy:n tuotepäälliköksi ja toinen betonipuolelle Partekin valmisbetoniyksikön tuotekehitysinsinööriksi. Varmaan arvaatte kuinka kävi – betonihommissa pysyttiin. Myös Muotolevyn edustaja kertoi, että haluaisi pitää paperini, jos tulee sopiva työpaikka eteen – tuotepäällikkönä minulla olisi pitänyt olla myyntikokemusta.

Partekissa omat tehtäväni liittyivät pääasiassa valmisbetonin käyttöön ja reseptipuolesta vastasi Kari Sivula. Omaan rooliini kuuluivat erityisesti erikois- ja lattiabetonit, sekä niiden käyttöön kohdistuva koulutus Koulutuspuolella olikin puuhaa, sillä myyntiporukka käytti mielellään meitä kehityspuolen kollegoja luennoitsijoina omissa asiakastilaisuuksissaan. Lisäksi yrityksen ulkopuolisiin, alan yhteisiin projekteihin, edustajiksi valittiin yleensä jompi kumpi kehitysinsinööreistä. Näissä projekteissa tulivat tutuiksi myös kymmenet kollegat eri yrityksistä.

Yksi tärkeä teema minulle oli eri kuitubetonit (teräs, muovi, puu), joista puukuitubetoni jäi pariin koekohteeseen eikä saanut suosiota. Teräs- ja muovikuitujen osalta oma historiani on siis yli 35-vuotinen, vaikka kuitubetoneita on suuremmassa määrin alettu käyttää vasta tällä vuosituhannella. Kuva yllä on puukuitubetonityömaalta Espoosta (Huom! suojavarustuksiin ei vielä 80-luvun puolivälissä kiinnitetty paljoakaan huomiota).

Myöhemmässä vaiheessa Partek-urallani sain vedettäväkseni tuotannonohjausprojektin, jossa keskitetystä tilauskeskuksesta hoidettiin sekä tilausten vastaanotto että toimitusten ja betoniautojen ohjaaminen kohteisiin. Samalla pääsin mukaan valmisbetoniyksikön johtoryhmään suunnittelemaan koko yksikön toimintaa.

Sivuetappi 2 – Kirjoittaja

Varhaiseen Rudus-aikaan kirjoittelin jo jotain juttuja ja myös Kohos-aikaan kirjoitin RIL:n Teräsrakenteet (?) käsikirjaan luvun koneperustuksista. Varsinaisesti kirjoitustoimintani käynnistyi kuitenkin vasta Partek-aikaan ja kiihtyi myöhemmissä rooleissani. Olen kirjoitellut varmaankin muutamia kymmeniä artikkeleita alan lehtiin eri teemoista – yleisimmin betonilattioihin liittyen. Kirjoittaminen on jatkunut edelleen ja tälläkin hetkellä tilauksessa on pari artikkelia kirjoitettavaksi tämän vuoden aikana.

Etappi 5 – Hartsitekno Oy

Kari Hellén palkkasi minut 1986 Partekin kehitysinsinööriksi. Hän siirtyi Partekista rakennusliike Hartsitekno Oy:n johtotehtäviin. Oltuaan muutaman kuukauden ko. yrityksessä Kari soitteli minulle ja pyysi töihin. Yrityksellä oli maahantuontiosasto, jolla oli erinomaisia edustuksia, mutta jonka myyntimiehillä ei ollut varsinaista rakentamis- ja suunnitteluosaamista. Haaste tuntui mielenkiintoiselta ja niinpä jätin Partekin keväällä 1991.

Hartsiteknolla oli KVR-, Korjausrakentamis- ja Lattiaosastot sekä Materiaaliosasto, jonka vetäjäksi tulin. Tuotteet olivat erinomaisia ja osa niistä kuuluu edelleen edustamani yrityksen valikoimiin. 90-luvun alun lama iski kuitenkin nopeasti päälle ja Hartsitekno päätyi konkurssiin keväällä 1994. Itse olin tuolloin Berliinissä työmaainsinöörinä vetämässä talonrakennusprojektia. Kesällä 1994 minua vielä työllisti konkurssipesä, jonka lukuun myin tuotteita varastosta sekä tein muita paperitöitä pesänhoitajille

Sivuetappi 3 – Järjestömies

Kaikissa tehtävissäni olen ollut aktiivinen myös alan järjestötoiminnassa. Partek-aikaan olin Partekin edustajana SBK:n valmisbetonijaoston työvaliokunnan (olikohan nimi tämä?) puheenjohtajana. Hartsitekno-aikaan tuotevalikoimassamme oli asbestinkapselointipinnoite ja sitä kautta liityin mukaan Suomen Asbesti- ja pölysaneerausliikkeiden liiton SAP ry:n toimintaan. Hartsitekno-aikaan vain jäsenenä, mutta myöhemmin PiiMat-aikaan pitkäaikaisena hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana. 2000-luvun alussa valikoimaamme tuli tuotteita uimahalleihin ja näin tulin mukaan Uimahalli- ja kylpyläteknisen Yhdistyksen UKTY ry:n hallintoon, jossa olin pari vuotta puheenjohtajana ja edelleen mukana hallinnossa. Myös Betoniyhdistys ry:n hallituksessa olin maksimiajan eli kolme vuotta 2010-luvulla. Puheenjohtajan roolissa olin mukana perustamassa Betonipumppaajien yhdistystä, joka päätettiin sijoittaa Betoniteollisuus ry:n valmisbetonijaoston alle eikä perustettu omaa yhdistystä. Tästä tehtävästä luovuin heti, kun homma saatiin pyörimään.

Itselleni merkittävin järjestöura on kuitenkin ollut Suomen Betonilattiayhdistys BLY ry:ssä. Jo 80-luvulla olin Partekissa Kari Hellénin kakkosmiehenä mukana perustamassa yhdistystä ja sen teknisen valiokunnan jäsen. Hartsitekno-aikaan lattiat jäivät pienemmälle fokukselle, mutta PiiMat-aikaan pääsin taas aktiivisesti mukaan toimintaan. Olin aluksi hallituksen jäsenenä ja myöhemmin yhdistyksen pitkäaikaisimpana puheenjohtajana, kunnes pyysin eroa puheenjohtajan roolista kevennettyäni tehtäviäni eläkeiän saavutettuanni. On ollut upeaa olla mukana jo yli 35 vuotta ko. yhdistyksen toiminnassa eri rooleissa.

Etappi 6 – PiiMat Oy

Hartsiteknon ajauduttua konkurssiin soiteltiin minulle kotiin (onneksi puhelinnumero säilyi) ja kyseltiin mistä sen edustamia tuotteita nyt saa. Niinpä yhdessä Kari Hellénin ja Matti Hyttisen kanssa päätimme syksyllä 1994 perustaa oman yrityksen maahantuontia hoitamaan. Ensimmäiset vuodet työskentelin yrityksessä yksin, mutta vuosien mittaan myös Matti (2000) ja Kari (2003) tulivat aktiivisesti mukaan toimintaan.

PiiMat Oy jatkoi samojen päämiesten kanssa kuin Hartsitekno Oy:n maahantuontiosasto, mutta vuosien mittaan betonilattiatuotteet muodostuivat yhä enenevässä määrin yrityksen päätuotteiksi. PiiMat tunnettiin ja tunnetaan nimenomaan betonilattiayrityksenä, vaikka tuotepalettiin kuuluu paljon muitakin tuoteryhmiä.

Etappi 7 – Bermanto Oy

PiiMat Oy kasvoi mukavasti, mutta samalla omistajat ikääntyivät ja mietimme yrityksen jatkoa 2010-luvun puolivälissä. Eri vaihtoehtojen jälkeen päädyimme ratkaisuun, jossa yhdistimme voimavaramme kahden betonilattia- ja pinnoitusurakoitsijan sekä yhden hiontaurakoitsijan kanssa ja näin syntyi Bermanto Oy. Bermannossa jatkoin materiaalituonnin roolissa ja toimin samalla yrityksen teknisenä johtajana avustaen myös muita osastoja ja hallitusta.

Bermanto360 idea otettiin hyvin vastaan markkinoilla – oli odotettu, että joku ottaisi kokonaisvastuun lattioista. Alkuun saimmekin erinomaisia projekteja, mutta hiljalleen tilaajat alkoivat uudelleen (rahan säästämiseksi) pilkkoa urakoita vanhaan malliin, jolloin Bermannolle jäi vain urakoitsijarooli. Kasvuun oli panostettu melkoisesti, jolloin tilanteen näin kääntyessä ajautui Bermanto lopulta konkurssiin 2021 – melko tarkkaan viiden vuoden kuluttua perustamisestaan.

Etappi 8 – Uusi PiiMat Oy

Kesällä 2021 olin siis samassa tilanteessa kuin 1994 eli asiakkaat soittelivat kotiini kysellen tuotteiden saatavuutta. Tässä vaiheessa olisi ollut helppoa vetäytyä täysin eläkkeelle, mutta sama triomme laittoi pystyyn uuden PiiMatin ja myös vanhat päämiehet olivat tukenamme. Homma jatkuu siis edelleen ja katsomme PiiMatin iäksi 30 vuotta, vaikka nimi oli välillä vajaat 5 vuotta vain aputoiminimenä Bermannossa..

Etappi 9 – ?

Jokohan tässä hiljalleen voisi rauhoittua eläkkeelle? 30 vuotta PiiMatia, 50 vuotta betonia ja 70 vuotta elämää yleensä – merkittävä vuosi 2024.

TRU-Webinaari 14.11.2023

by

Korodur järjesti TRU-Webinaarin 14.11.23. Webinaarin luennoitsijana toimi Joe Zingale TRU-tuotteet kehittäneestä CTS Cement Manufacturing Corp.:sta. Valitettavasti aikataulu ei sopinut kaikille PiiMatin asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Olemme saaneet luvan jakaa webinaarikoosteen kotisivullamme. Toki aina kuultuna ja keskusteltuna webinaarit ovat tehokkaampia, mutta toivottavasti saatte tästä koosteesta jonkin verran irti.

Webinaaritiedoston lisäksi erinomainen ja laaja tietolähde TRU-lattioihin löytyy CTS:n omilta kotisivuilta: TRU – arkkitehtoninen lattiaratkaisu

TRU-Webinar-14.11.23-at-KorodurLataa

Webinaariesityksessä on iloksemme mukana myös muutama suomalainen kohde. Annamme mielellämme lisätietoja TRU-ratkaisuista ja tulemme näytteiden kera kertomaan tuotteista ja Suomessa toteutetuista kohteista tarkemmin.

Webinaari oli osa Korodur Workshopia, jossa saimme jälleen uutta tietoa Korodurin ja CTS:n sekä vierailevien ”tähtien” Obtegon, MKS Funken ja Collomixin tuotteista esitelmien että demonstraatioiden muodossa.

Me myymme aikaa!

by

Pari viikkoa sitten päämiehemme Workshopissa keskusteltiin paljon tuotteidemme erinomaisesta laadusta sekä lopputuloksen että työstettävyyden kannalta. Yksi asia nousi esiin esityksissä, demonstraatioissa ja keskusteluissa – useiden tuotteiden nopea kuivuminen ja kovettuminen. Näiden ominaisuuksien ansiosta työt on nopeampia toteuttaa ja tilat voidaan ottaa nopeammin käyttöön. Joku heittikin siihen liittyen myyntisloganin – ”Me myymme aikaa”. Käyn tässä blogissa aihetta hieman läpi tuoteryhmittäin.

Arkkitehtoniset lattiat

Arkkitehtoniset lattiat toteutetaan huolella ja usein projektin loppuvaiheessa, jottei niitä ”pilata” muun rakennustyön edetessä. Näin ne ovat ratkaisevassa roolissa myös projektin kokonaisaikataulun kannalta.

TRU-tuotteiden sitoutuminen ja kovettuminen ovat nopeita – hionta-/kiillotustyöt voidaan aloittaa jopa jo seuraavana työpäivänä itse pintauksen levittämisen jälkeen. Pinnat ovat kävelynkestäviä jo muutaman tunnin kuluttua ja puristuslujuus 24 tunnin kuluttua on tuotteesta riippuen hieman alle tai yli 30 MPa.

TRU-tuotteiden etuina ovat lisäksi minimaalinen kutistuma (ja halkeiluriski) sekä niissä käytettävän erikoissementin vähäisemmät CO2-päästöt.

Myös kahteen muuhun arkkitehtonisten lattioiden tuotesarjaamme, Granidur ja KCF, on tulossa nopeammin kovettuvat Rapid-versiot. Lisätietoa niistä tuotteista annamme lähiaikoina.

Korkeaa hygieniaa vaativat tilat

Korkeaa hygieniaa vaativia tiloja löytyy elintarvike- ja juomateollisuudessa, terveydenhuollon kohteissa sekä uimahalli- ja kylpyläkohteissa. Sisäseinä- ja sisäkattopinnoitteita joudutaan levittämään usein hankalissa olosuhteissa (varsinkin korjausrakentamisessa) ja maalaustelineitä on hankala rakentaa ja siirtää. Biodex Sheen on nopeasti kuivuva hygieniapinnoite ja toinen pinnoituskerros voidaan levittää jopa alle kahden tunnin kuluttua ensimmäisestä ja Biodex HB alle neljän tunnin kuluttua ensimmäisestä. Näin molemmat pinnoituskerrokset voidaan levittää saman työpäivän aikana tarvitsematta välillä siirtää telineitä.

Biodex-tuotteiden etuina ovat niiden pitkäikäisyys ja tehokkuus kasvuston kehittymistä vastaan sekä hyvä tartunta ja höyrynläpäisykyky, jotka ovat tärkeitä ominaisuuksia usein kosteissa tiloissa.

Betonirakenteiden korjaaminen

Betonirakenteiden korjaamisessa kovettumisnopeus nousee tärkeäksi tekijäksi kohteissa, joissa tiloja ei voi pitää pitkiä aikoja poissa käytöstä. Teollisuudessa korjaustöitä tehdään usein esim. lyhyiden seisokkien aikana – silloin työn tulee edetä, eikä ole aikaa odotella korjauksien kovettumista. Myös erilaisten tilojen lattiakorjausten tulee kovettua nopeasti, jotta tila voidaan pitää käytössä.

RapidSet-tuotesarjan korjauslaastit kovettuvat jopa yhdessä tunnissa niin lujiksi, että tila voidaan ottaa käyttöön. RapidSet-korjaukset eivät myöskään vaadi tartuntalaastin käyttämistä ja jälkihoidoksi riittää vesikastelu kovettumisen ajan – mitkä kaksi tekijää edelleen nopeuttavat sekä korjaustyötä että korjattavan kohteen käyttöönottoa.

RapidSet-tuotteissa käytetään samaa erikoissementtiä kuin arkkitehtonisissa TRU-tuotteissa ja myös niiden kutistumat ovat minimaaliset ja valmistuksen CO2-päästöt ovat alhaiset.

Flexcrete-tuotesarjan Fastfill on erittäin nopeasti kovettuva tekninen korjauslaasti. Flexcrete-sarjan tuotteista käytämme nimitystä tekniset korjauslaastit, sillä ne tuovat rakenteelle lisäominaisuuksia korjauksen lisäksi – mm. vesitiiveys, kloriditiiveys, karbonatisoitumisen estokyky sekä työvaiheessa erittäin hyvä työstettävyys.

Erikoistuotteena RapidSet-tuotesarjassa on Asphalt Repair Mix, sementtipohjainen tuote asfalttivaurioiden korjaamiseen. ARM:lla on muuten vastaavat ominaisuudet kuin saman sarjan betonikorjaustuotteilla, mutta kovettuminen on hieman hitaampaa, 2-3 tuntia olosuhteista riippuen.

Betonilattioiden laajat korjaukset

Kovan kulutuksen betonilattioita joudutaan usein korjaamaan laaja-alaisesti. Erityisesti tämä tulee esiin pysäköintihalleissa, joissa nastarengaskulutus aiheuttaa korjaustarpeita jopa parin-kolmen vuoden välein. Pysäköintihalleissa lattiakorjauksen pitkittyminen ja siitä johtuva hallin käyttöönoton viivästyminen aiheuttaa merkittäviä tappiota pysäköintimaksuissa.

Korjaustapana on yleisimmin kovabetonikorjaus ja tuotevalinnalla voidaan merkittävästi vaikuttaa korjaustyön etenemiseen ja tilan nopeaan käyttöönottoon. Neodur-kovabetonivalikoimasta löytyy useita erityyppisiä kovabetoneita, joista Rapid-tuotteet on tarkoitettu kohteisiin, joissa tilat tulee saada mahdollisimman nopeasti käyttöön. Kun ns. normaalin kovabetonin osalta tulee odottaa vähintään viikko, mielellään 2-3 viikkoa ennen käyttöönottoa, niin Rapid – kovabetonipinnat voidaan ottaa käyttöön 2-3 päivässä.

Ota yhteys tekniseen neuvontaamme – katsotaan kuinka voimme auttaa sinua säästämään aikaa (ja rahaa) kohteessasi!

Kuitubetonit – hieman PiiMat-historiaa

by

Kuitubetonien käyttäminen erityisesti betonilattiarakentamisessa on nykyään arkipäivää. Tässä uutisessa / blogissa kerromme hieman kuitubetonihistoriaa ja nykypäivää PiiMatin ja PiiMatin tj:n Martti Matsisen osalta.

Martti pääsi mukaan kuitubetonimaailmaan Partekin valmisbetoniyksikön kehitysinsinöörinä 1980-luvun puolivälissä. Martin rooli ei ollut betonireseptien hionnassa (niitä projekteja veti kollega Kari Sivula) vaan erikoisbetoneissa ja niiden käytössä – suurena asiakasryhmänä betonilattiaurakoitsijat. Ensimmäisiä kokeiluja tehtiin teräskuiduilla, muovikuiduilla (kuten niitä tuolloin nimitettiin) sekä puukuiduilla, joiden osalta kehitys jäi pariin koekohteeseen (ei ole muistikuvaa, miksi puukuitu ei lähtenyt vetämään).

Valokuvassa on kehitysinsinööri valamassa puukuitubetonia omakotitalotyömaalla Espoossa (huom. turvavarusteet). Helsingin Uimastadionin portaiden pintabetonit uusittiin muovikuitubetonilla, jota oli testattu muutamassa pienemmässä kohteessa esim. kellarin ja autotallin lattiavalussa. Ensimmäinen isompi teräskuitubetonikohde oli Kaukaan soodakattilalaitoksessa, jossa valettiin reilut 20.000 m2 kuitubetonilattiaa.

PiiMat perustettiin 1994 ja alkuvaiheessa tuotevalikoima painottui betonirakenteiden korjaus- ja pinnoitusmateriaaleihin (mm. parvekkeet, sillat) sekä korkeaa hygieniaa vaativien tilojen sisäseinä- ja sisäkattopinnoitteisiin. Lattiat olivat alussa pienemmässä roolissa.

Vuosituhannen alussa PiiMatin hallituksen jäsenet Kari Hellén ja Matti Hyttinen tulivat mukaan päivittäistoimintaan ja siinä samalla laajennettiin lattiatuotteiden valikoimaa. Matti toi mukanaan pinnoituspuolen osaamisen ja Kari betonitekniikan.

Betonilattioiden osalta keskityttiin aluksi sirotteisiin ja kovabetoneihin, mutta nopeasti asiakkaat toivoivat myös muita betonilattiatuotteita ja silloin valikoimamme kasvoi ensin saumaraudoitteilla ja myöhemmin kuiduilla. Ensimmäisen vuosikymmennen jälkipuoliskolla PiiMatilla olikin tarjota betonilattioihin kokonaispaketti sisältäen kaikki muut tuotteet paitsi valmisbetonin.

Ensimmäinen isompi kokonaispaketti oli Keskon Hakkilan keskusvarasto, jossa betonilattia toteutettiin käyttäen Permabanin AlphaJoint liikuntasaumaraudoitetta, Propexin HE1050 teräskuitua ja Korodurin Neodur HE2 kuivasirotetta. Lattiaurakoitsijana toimi Höglund & Höglund Ay ja kuitubetonin toimitti Rudus.

Vuosaaren satamaan toteutettiin ensimmäiset isot saumattomat kuitubetonilattiat – kaksi hallia, molemmat noin 16.000 m2. Suurimmat saumattomat alueet olivat lähes 3.000 m2. Lisäksi laatta oli satamaterminaalin korkeista kuormista johtuen 210 mm paksu. Tämä edellytti sekä betonitehtaalta että valuryhmältä joustavuutta. Valut aloitettiinkin jo aamuyöstä, jotta suurin osa betonista ehdittiin ajaa työmaalle ennen aamuruuhkia. Korkeista kuormista johtuen valualustan kantavuus testattiin ennen jokaista valua ja kuitubetonimitoitus tarkistettiin ko. kantavuuslukemien pohjalta.

Vuosaaren sataman kohteissa liikuntasaumaraudoitteena oli Permabanin AlphaJoint ja pintamateriaalina Korodurin Neodur HE2 kuivasirote. Teräskuituna oli Arcelorin HE 1/50. Kuitujen osalta prosessi oli mielenkiintoinen, sillä ko. aikaan kuiduille vaadittiin BY:n käyttöseloste. Se ehdittiin saada juuri ennen ensimmäistä valua, kun taksilla kierrettiin hakemassa tarvittavat allekirjoitukset. Lattiaurakoitsijana toimi Megalattiat ja kuitubetonin toimitti Ruskon Betoni.

Kuitubetonipaalulaattojen toteuttaminen aloitettiin 2010 uuden kuitutoimittajan Severstal-metizin suunnitelmien pohjalta. S-m:n mitoitus poikkesi kilpailijoiden mitoituksista siten, ettei se vaatinut ns. kaistaraudoitteiden käyttämistä. Valualueen reunoissa tuli olla palkki, joko ulkoinen tai sisäinen, laatta tuli erottaa paaluista ja lisäksi normaali nurkkien lisäraudoitteet tarvittiin. Kuituna oli hoikka korkealujuuskuitu Hendix Prime 75/52.

Ensimmäinen isompi kuitubetonipaalulaatta toteutettiin Liiketalo Heinolle Kokkolaan. Lattiaurakoitsijana toimi Betonilattiat Peltonen ja kuitubetonin toimitti Sundströms.

Edellä on mainitut kolme kohdetta olivat ensimmäisten joukossa PiiMatin erityyppisissä kuitubetonilattiaprojekteissa – normaalit mv-lattiat, kutistumissaumattomat mv-lattiat ja paalulaatat. Lisäksi kuitubetonia on käytetty erilaisissa pintabetonilattioissa – kuituna on tällöin pääasiassa ollut makropolymeerikuitu tai lyhyt teräskuitu. Mikropolymeerikuitua on käytetty useissa kohteissa sekä betonimassan ominaisuuksia parantamaan että plastisen vaiheen halkeiluriskiä pienentämään.

Jossain vaiheessa keskusteltiin myös kantavista välipohjista kuitubetonilla toteutettuna – vierailimme jopa Tallinnassa tutustumassa toteutettuihin kohteisiin, mutta Suomessa ei vielä ole ollut valmiutta edetä näin pitkälle.

Lattiat eivät ole jääneet ainoiksi kuitubetonikohteiksi PiiMatin tuotevalikoimissa. Elementtirakentamisen osalta olemme olleet mukana toteuttamassa kahta kohdetta, joissa julkisivuelementit on toteutettu makropolymeerikuiduilla vahvistettuna – Kuopion teatteri ja Jätkäsaaren koulu. Molempien kohteiden elementit olivat muotoiltuja ja ns. normaali raudoitus oli käytännössä pois suljettu. Molemmissa elementtitoimittajana on ollut Betoniluoma ja kuitutoimittajana Propex.

Toinen erikoiskohde PiiMatin kuiduille on ollut makropolymeerikuitujen käyttäminen ruiskubetonoinnissa. Suomessa tämä on melko harvinaista, mutta yksi merkittävä kohde on näin toteutettu – Länsimetro. Ensimmäisessä vaiheessa PiiMat oli mukana yhdessä tunneliprojektissa ja Länsimetron jatkeessa kuusi seitsemästä projektista toteutettiin PiiMatin toimittamilla, Propexin Fibermesh 650S makropolymeerikuidulla. Kuitubetonitoimittajana oli Ruskon Betoni ja asiakkaina eri rakennusliikkeet eri osaprojekteissa.

Tällä hetkellä PiiMatin kuitutoimittajana on Fibre Concrete Solutions. Kerromme seuraavassa uutisessa tarkemmin mitä kuitutuotteita valikoimastamme löytyy tai voit jo nyt kurkistaa valmistajan sivulle klikkaamalla yllä olevaa linkkiä.